måndag 6 februari 2012

Presidentti contra pääministeri


HS keskustelussa Perässähiihtäjä järjestettiin veikkaus. Tulos oli surkea. Valtaosa yliarvio Haaviston mahdollisuudet vastoin mielipidetutkimuksia. Meitä jotka yliarvioimme Sauli Niinistön mahdollisuudet oli vain 18 %.

Ensimmäinen kierros antoi pohjaa käsitykselle, että mielipidetiedustelut suosivat Niinistöä. Näin ei käynyt, päinvastoin. Niinistön todellinen poliittinen tuki on jossain 80% paikkeilla. Presidentin vaaleihin kuulumaton ”arvojohtaja” höpötys vei ääniä Niinistöltä. Päinvastoin kuin Risto Uimonen homous tuotti Haaviston suuren äänimäärän Helsingissä. Muualla Suomessa ihmiset jäivät kotiin, kun ei ollut ketä äänestäisi. Eivät he homoja pelänneet

Vaalien varsinainen anti oli vuoropuhelussa, joka jo vaali-itana syntyi Niinistön ja Kataisen välillä. Katainen riemastui kun ”vastuun ottaminen” voitti. Niinistöllä oli aivan muuta sanottavaa. Hän vakuutti toimivansa itsenäisesti.

Olisimme nähneet uskomattoman väittelyn, jos Väyrystä ei olisi sivuutettu ensimmäisellä kierroksella. Väyrysen asia, euroinnostuksen rauhoittaminen olisi pannut Niinistön ahtaalle. Hän on pariin kertaan päässyt puuttumaan tähän asiaan. Hän tukee Kataisin tekemää sopimusta, siltä osin kun se rahoittaa hallitusten tuhlailua, mutta siihen liittyy sanahelinää, josta voi olla paljonkin haittaa. On turvalista tietää, että Niiinistö lukee paperin ennen presidentin esittelyä. Tältä se näyttää lopullisessa muodossaan

http://www.european-council.europa.eu/media/582311/05-tesm2.en12.pdf

Kreikka menee minä päivänä tahansa vararikkoon ja Suomelle tulee uusia laskuja maksettavaksi. Tässä asiassa on Niinistö jo sitoutunut painamaan jarrua. Turvallinen presidentti valittiin.

Ennen pitkää syntyy ristiriita pääministerin ja presidentin valtuuksista. Nyt ei ole kysymys lautasten lukumäärästä vaan näkemyksestä siitä mitä Suomen valtion tulee tehdä.

Ei tullut kansanäänestystä eurosta


Tyhjästä on huono nyhjästä. Kansanäänestys eurosta jäi taas tekemättä. Viimessä suuressa TV-keskustelussa ehdokkaat jaettiin kahteen leiriin, euron kannattajiinne ja vastustajiin. Se tapahtui kuitenkin niin myöhään, että aika meni kun Arhinmäki, joka tässä asiassa on luistellut, sai selittää. Toinen välähdys oli että jossakin TV-keskustelussa Niinistö sanoi, että hän ei hyväksy uusia maksuja euromaiden pelastamiseksi. Jatkokysymystä ei hän saanut.
Media pilasi vaalit. Viime vaalien jännittävä asetelma vasemmisto – oikeisto, olisi toistunut jos Soini olisi tukenut Väyrystä kun media tuki Haavistoa. Mutta Soini käyttikin TV-aikaansa Haaviston kehumiseen.
EU- ja europrojekti on kertakaikkiaan mahdoton. Ei sen tueksi saada kansaa. Ruotsikin on nyt menossa europaktiin, mutta jouduttiin vaihtamaan demarien puheenjohtaja. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin demarien pahin EU propagandisti. Kolmessa tunnissa demarien kanta vaihtui.

Puolustaako ehdokas Anneli Aueria


Toimittaja Juha Akkanen kirjoittaa otsikolla Äänestämisestä on tullut tykkäämistä. Miksi sitten katsoisin näitä typeriä ”väittelyjä” ja vielä ilman ääntä? Sen sijaan seurasin MTV pitkää tarinaa Niinistöstä ja sitten seuraavana iltana Haavistosta. Tykkäsin molemmista, mutta en äänestäisi kumpaakaan mihinkään poliittiseen virkaan. He ovat tämä kampanjan aikana oppineet välttämään poliittiset kannanotot. Tämän löylytyksen jälkeen johtopäätökseni on, että heillä ei poliittisia mielipiteitä olekaan.
Tuomio on tietenkin liian ankara. Yhtään poliittista kysymystä ei ole tehty toisen kierroksen aikana. Toimittajat pitkästyvät työhönsä kun koskaan ei kysytä poliittisesti polttavia aiheita. Koko Euroopan taloustilanne on hyvin kireä. Maanantaina Brysselissä päätettiin jotain, josta pienen mielipidetiedustelun olen nähnyt Ruotsissa. Ruotsin liittymistä europaktiin kannattaa vain 10 prosenttia äänestäneistä. Tässä olisi ollut tulevan Suomen presidentin sana paikallaan
Ehdokkaille on ollut tärkeää humaanisuuden korostaminen. Miksi ei kysytä kuinka he suhtautuvat Anneli Auerin kiusaamiseen? Niinistö juristina ja Haavisto ihmistoikeuksien puolustajana. Armahtaisivatko, jos Korkein oikeus tuomitsee?

Väyrynen ei olisi nukuttanut


  1. Lopultakin päästiin siihen asiaan, jota presidentin työvuodet tulevat koskemaan. Suomen suhteeseen EU-maihin. Nyt Suomen eliitti toimii kansalaismielipiteen vastaisesti. Euroa tuetaan sopimuksilla, takuilla ja rahalla mutta kuitenkin voi kaikki romahtaa.
    Niinistö osoittautui jämeräksi vakuussopimuksen kannattajaksi. Se, että sopimus rajoittaa hallitusten mahdollisuutta torjua työttömyyttä lainaa ottamalla – ei Niinistöä säikytä. Haavistolla ei tässäkään asiassa ole poliittista asemaa, hän seuraa Tuomiojaa kuin haj laivaa, mutta tukee kuitenkin Kataisen tekemää sopimusta. Haastattelijat jättivät herkullisimmat asiat käsittelemättä. Pitäisikö Suomen taata lainoja EVM rahaston kautta suunnilleen valtion budjetin suuruisella summalla?
    TV-aika olisi joka ilta loppunut kesken, jos Väyrynen olisi päässyt keskustelemaan Niinistön kanssa. Kuinka on mahdollista, että Väyrynen jätettiin syrjään? Oliko taktikointia?
    HS teettämä tiedustelu kertoo , että viisi prosenttia Haaviston äänistä tuli niiltä, jotka toisella kierroksella äänestävät Niinistöä. Ylellä tämä prosentti on laskenut kolmeen. Neljäsosa ei kerro kuinka he äänestivät ensimmäisellä kierroksella. 75% näistä ei kerro myöskään kumman he valitsevat toisella kierroksella. Mutta 18% heistä aikoo äänestää Niinistöä ja 8% Haavistoa. Nämä tiedot löytyvät Ylen aineistosta.
    Taktikointia oli siis sen verran, että se esti Niinistöä ja Väyrystä tekemästä politiikkaa. Vaalit menevät nyt niin kuin odotettiin. Mutta olen epävarma siitä kuinka Väyrysen ja Niinistön kamppailu olisi päättynyt. Ei siinä olisi haukoteltu

Ennustus

Seppo Isotalo kirjoittaa: 

Sauli Niinistö 63,0
Pekka Haavisto 37,0
Pentti Peltoniemen kuvaama kehitys on edessä, jos Haavisto vottaa. Niinistö murskavoitto, jota veikkaan, vahvistaa presidentin valtaa. Niinistö käyttää sitä kuuden vuoden aikana toistuvissa eurokriiseissä.

måndag 30 januari 2012

Kysymys Haavistolle ja Niinistölle

Puheenvuoro Perässähiihtäjälle

Suomen ulkopolitiikassa on nyt ja ainakin seuraavan kuuden vuoden aikana presidentin ratkaistavana ainakin suuri kysymys, osallistuuko Suomi jos EU:sta tulee liittovaltio ja käytetäänkö euroa Suomessa kun muut (Kreikka, Irlanti jne) eroavat siitä. HS kyselyssä sivutaan EU-asiaa vain yhdellä vähättelevällä kysymyksellä,. Tarkoitetaan Kataisen hommia tänään Brysselissä, Suomen talouskurin parantamiseksi

Perässähiihtäjän kohta 4 lähestyy kysymystä niin kuin EU:n hajoaminen olisi jo tapahtunut ja Suomen presidentille olisi avautunut mahdollisuus estää kolmen suuren EU-maan päämiesten kautta ”ettei pienten valtioiden yli kävellä”. Totta kai tällainen kysymys pitää esittää kun on ainakin kuudesta vuodesta kysymys, Haaviston kohdalla 12 vuodesta.

Tämän päivän vastaus liittyy kuitenkin juuri nyt Brysselissä käytäviin neuvotteluihin EU:n tulevaisuudesta. Näennäisesti on kysymys saivartelusta, mutta Ruotsissa asiat ovat sen verran julkisia, että demarien pääministeriehdokas heitettiin sivuun. Sitten vasta Ruotsi lähti mukaan Brysselin koneeseen.

Entä Niinistö ja Haavisto? He sanovat tukevansa jossain määrin Kataisen kantaa EU-asiassa vaikka ulkoministeri Erkki Tuomioja on arvostellut sitä. Siis kumpaa pitää äänestää, jos kriteeriksi otetaan juuri presidentin tehtävien kaikkein keskeisin kysymys? Tässä kysymys seuraavaan tenttiin.