EVM lopullinen teksti löytyy tästä

http://www.european-council.europa.eu/media/582311/05-tesm2.en12.pdf

Kysymys Haavistolle ja Niinistölle

Puheenvuoro Perässähiihtäjälle

Suomen ulkopolitiikassa on nyt ja ainakin seuraavan kuuden vuoden aikana presidentin ratkaistavana ainakin suuri kysymys, osallistuuko Suomi jos EU:sta tulee liittovaltio ja käytetäänkö euroa Suomessa kun muut (Kreikka, Irlanti jne) eroavat siitä. HS kyselyssä sivutaan EU-asiaa vain yhdellä vähättelevällä kysymyksellä,. Tarkoitetaan Kataisen hommia tänään Brysselissä, Suomen talouskurin parantamiseksi

Perässähiihtäjän kohta 4 lähestyy kysymystä niin kuin EU:n hajoaminen olisi jo tapahtunut ja Suomen presidentille olisi avautunut mahdollisuus estää kolmen suuren EU-maan päämiesten kautta ”ettei pienten valtioiden yli kävellä”. Totta kai tällainen kysymys pitää esittää kun on ainakin kuudesta vuodesta kysymys, Haaviston kohdalla 12 vuodesta.

Tämän päivän vastaus liittyy kuitenkin juuri nyt Brysselissä käytäviin neuvotteluihin EU:n tulevaisuudesta. Näennäisesti on kysymys saivartelusta, mutta Ruotsissa asiat ovat sen verran julkisia, että demarien pääministeriehdokas heitettiin sivuun. Sitten vasta Ruotsi lähti mukaan Brysselin koneeseen.

Entä Niinistö ja Haavisto? He sanovat tukevansa jossain määrin Kataisen kantaa EU-asiassa vaikka ulkoministeri Erkki Tuomioja on arvostellut sitä. Siis kumpaa pitää äänestää, jos kriteeriksi otetaan juuri presidentin tehtävien kaikkein keskeisin kysymys? Tässä kysymys seuraavaan tenttiin.

Anne Auer

Anneli Auer on vakuuttava

Anneli Auerin kahdesta oikeudenkäynnistä ei mitenkään selviä kuka on surmannut hänen miehensä Jukka Lahden. Keskeistä asiassa on, että Anneli soitti hätäpuhelun poliisille juuri samaan aikaan kun hänen miehensä surmattiin. Hän toimi puhelun aikana kuten hätääntynyt neljän pienen lapsen äiti toimii kun hänen miehensä kamppailee murhamiehen kanssa.

Poliisin kokemuksen mukaisesta tappaja on perheen jäsen. Mutta onkohan toista tapausta, että murhaaja soittaa hätäpuhelun niin, että poliisi voi kuulla kuinka surmatyö tehdään.

Kun poliisi etsi kolme vuotta murhaajaa. Siten lähdettiin tutkimaan perheenäitiä. Käräjäoikeus tutki Anneli Auerin murhaajana, ja perusteli hätäpuhelun soittamisen näin:

Estääkseen jalkeilla olleen lapsensa näkemästä teon

loppuun saattamista Auer on soittanut hätäkeskukseen ja soiton

aikana käskenyt tämän jäädä puhelimeen mennen itse

makuuhuoneeseen, missä hän on lyönyt lattialla maannutta Jukka Lahtea.

Käräjäoikeudessa, laamanni Mikael Illmasen eriävässä mielipiteessä ja hovioikeudessa jaaritellaan siitä, mitä saatiin nauhalle ja kaikenlaista muuta. Illmanen päättää 20 sivuisen selostuksensa seuraavasti:

Suuri osa edellä selostetuista seikoista on edellä kerrotuilla perusteilla

sellaisia, ettei niillä ole merkitystä arvioitaessa sitä onko Anneli Auer

tekijä vai ei. Niiden valossa Auer on voinut olla tekijä, mutta yhtä hyvin

tekijä on voinut olla ulkopuolinen henkilö.

Johtopäätökset on siis tehtävä Anneli Auerin käyttäytymisestä. Käräjäoikeus jää yksikseen uskomaan, että hätäpuhelu soitettiin tyttären harhauttamiseksi. Mikael Illmanen ei pohdi miksi Anneli soitti poliisille, hovioikeus ei puhu puhelun motiivista. Korkein oikeus on antanut taas uusien asiantuntijoiden kuulla hätäpuhelun nauhoitusta.

Minulle hätäpuhelun soittaminen osoittaa, että Anneli ei ollut murhaaja vaan poliisin apua hakeva perheenäiti. Korkeimman oikeuden tulee antaa käräjäoikeudesta poikkeava perustelu sille, että Anneli kutsui poliisin apuun jo ennen kuin Lahti oli kuollut

Toinen tilanne joka osoittaa Annelin syyttömyyden on hänen ”tunnustuksensa”. Se saatiin aikaan kun Annelille sanottiin, että talossa ei ollut ketään ulkopuolista. Annelilla ei ollut muistikuvaa siitä, että hän olisi murhannut miehensä ja mutta hän alkoi kuitenkin kameroiden edessä pohtia kuinka hän olisi voinut tehdä tapon – ei tietenkään murhaa ja lavastusta. Hän epäonnistuu täysin tässä tehtävässä. Poliisi ei kysellyt mitään lavastuksesta ja tapon yksityiskohdista, aseiden kätkemisestä.

Asian ratkaisi lopullisesti hänen tyttärensä, joka totesi, että äiti höpisee mahdottomia, tytär näki murhamiehen poistuvan talosta.

Ennen uutta pidätystä Anneli ehti antaa kaksi haastattelua, toisen siitä kuinka poliisi Seppo Mäkelä sai työtehtäväkseen Annelin viettelemisen. Toinen koskee hänen lastensa puhumisia, joista Annelin veli ilmoitti sen jälkeen kun hovioikeus vapautti Annelin ja hän olisi saanut lapsensa takaisin veljensä hoidosta. Molemmat haastattelut antavat kuvan perheenäidistä, joka kaipaa lapsiaan ja ihmettelee miksi viranomaiset syyttävät häntä lasten isän surmaamisesta.

Lähiviikkoina aletaan käräjäoikeudessa käsitellä aivan uutta syytöstä Anneli Aueria kohtaan, omien lastensa seksuaalisesta väärinkäytöstä. Positiot ovat selvät. Annelin vanhin tyttö Amanda kieltää syytökset kuten hän kertoo nähneensä murhaajan. Uudessa asiassa Amandan todistus on vielä painavampi koska hän on toki nähnyt kaiken mitä perheessä on tapahtunut. Vastassa ovat nuorempien sisarusten tarinat. Mitään tietoa ei näistä anneta julkisuuteen.

Vuosikausien tutkiminen ei selvennä mitenkään tapahtumia Auerin ja Lahden talossa viisi vuotta sitten. Annelin oma käytös ratkaisee. Hän on äiti jonka perheen kimppuun ensin hyökkää murhamies ja sitten viranomaiset valtavalla voimalla. Anneli pääsee vankilasta, mutta hänen perheensä on hajalla.